Super sweet!

Taas yhden nätin päivän innoittamana, ajattelimme ystäväni kanssa pulahtaa huomenna aamusella uimaan! Ei mitään tietoa minkä lämpöistä se vesi näillä leveysasteilla nyt on, mutta ajattelin uskaltautua! Kävin äsken katsomassa vähän sää ennusteita ja vähän hajoavan epävakaata/kuuroista/aurinkoista luvattiin kyllä.:( Mutta vilkaisen ysin pintaan huomenna ikkunasta ulos, jossei nyt ihan mummoja taivaalta sada niin uimaan mennään!



Käytiin vielä vähän katselemassa alennusmyyntejä, ja pari edullista hametta tarttui mukaan. Söin myös ensimmäisen jäätelon 3 viikkoon. Otin pienen pallon vadelmajätskiä, eikä se nyt niin super herkkua edes ollut. Eilenkin kun käytiin syömässä, niin pienehkö lautasellinen kana-pastaa tuntui tosiaan lähes mahdottomuudelta. Puolessa välissä olo tuntui jo niin täydeltä että oksat hiiteen. Kai se vatsalaukkukin on jo alkanut vähän kutistua tai jotain. Mutta tosi jees! Kertaakaan en nimittäin ole nälkää nähnyt. :)

Ja teille jotka olette kommentoineet, iso kiitos ja hali. Voi kuulostaa naurettavalta, mutta tuollaisen kuuleminen on niin tärkeää tällaiselle joka vain yksin omassa päässään on alkanut tätä kamppailua käydä. Kiitos siitä. Eteenpäin mennään!

Tänään oli (ja on kyllä edelleen) aivan älyttömän lämmin ja nätti päivä! ^-^/ Oli kivaa ihan vaan chillata puistossa ja höpistä niitä näitä. Saatanpa lähteä illan tullen uudelle kierrokselle! Sovittiin myös että lähdettäisiin lähiaikoina nauttimaan ilmoista myös terassille. Itse tosin koitan pysyä alkoholittomilla niin pitkään ja paljon kuin mahdollista. Ei ole ikinä ollut mitään ongelmia lähteä baariinkaan ihan vain kuskiksi niille omille rakkaille ja tärkeille juopoille. :D
Lähipäivinä voisi myös suunnata möksälle pariksi päiväksi. Jos vaan saan itseni irtautumaan netistä...

Hyvää ja hauskaa ja aurinkoista iltaa kaikille!

Luonailut

Huomenna olen menossa vähän lounastamaan ja shoppaamaan (mieluummin ehkä vain ikkunashoppaamaan, muuten ollaan kohta taas niin PA..) erään ihanan tytön kanssa joka on yksi parhaista ystävistäni ikinä. Ollaan kylläkin oltu jotkut polaariset vastakohdat 2-vuotiaasta asti, mutta päänupit on jollain kierolla, välillä vähän pelottavallakin tavalla linkitetty yhteen. Se on niin vapauttava tunne kun on sellainen ystävä jonka kanssa puhuessa lauseen voi keskeyttää, jättää täysin puolitiehen ja silti se toinen osaa jatkaa sen loppuun. :)

Kun vielä pystyisin kertomaan tälle ihanalle ( myös todella hoikalle..) ystävälleni omasta laihdutuksestani. On hyvin yleistä, että etenkin läheisissä ihmissuhteissa osapuolten välille muodostuu tiettyjä puheenaiheita joista vaietaan. Meidän kohdalla yksi sellainen on minun painoni. En ole koskaan ollut hoikka, toisaalta en niin suunnattoman suurikaan. Hän olisi täydellinen tuki ja ymmärrys. Tsemppaus. Mutta mitäs vaikeaa siinä on, niin. Tämänhän pitäisi olla tosi helppoa, itsestäänselvyys. Me tunnetaan toisemme niin hyvin. Silti ajatus pelottaa. Mitä jos hän vaikka suhtautuisikin epäuskoisesti. Tai sivuuttaisi tuentarpeeni ja ajattelisi että "jaajaa, kahtotaan miten käy..". Laihdutus ja laihtuminen ovat olleet minulle aina niitä puheenaiheita joita olen viimeiseen asti vältellyt. En halunnut edes ajatella asiaa, joten miksi olisin halunnut laihtua. Toinen seikka on se, etten ehkä pituudestani johtuen, oikeastaan näytä läheskään yhtä painavalta kuin olen. En haluaisi joutua antamaan tarkempia mittoja tai painoja keskustellessa asiasta. :(

Noh katsotaan mihin mennään. Jos ja kun tavoitteeni alkaa täyttyä hän kyllä alkaisi huomata sen itsekkin. Huomenna tai edes lähiviikkoina kuitenkaan tuskin kerron asiasta vielä yhtään mitään. Pääasia että saan viettää aikaa sen ihanuuden kanssa. :)

En ole koskaan tosissani laihduttanut. Nyt olen päättänyt sen tehdä.

Olen siis noin 175cm pitkä, lähtöpainoni kesäkuun 12. päivä oli 94,8 kiloa. Tuolloin uskaltauduin puntarille noin puolentoista vuoden jälkeen. Totuuden numerot silmieni alla tuntuivat uskomattoman pahalta. Olen yksi niistä jotka piilottelevat ylimääräistä massaansa, ja ovat vuosien jälkeen jo suhteellisen hyviä siinä. Sain kovan poltteen pudottaa painoa, ja aion tehdä sen nyt. Alkuun olen ajatellut asettaa tavoitepainokseni 75kg. Punnitsen noin kerran viikossa, joko Lauantaina tai Sunnuntaina.

Kesäkuun 19. päivä painoa oli 92,2kg ja 26. päivä 90,7kg, eli edistystä on tapahtunut, joka saa varsin hyvälle mielelle. Herkkusuulle edessä tulee varmasti olemaan rankkoja aikoja, mutta nyt olen valmis ne kohtaamaan. Tuntuu että olen juuri oikein asennoitunut. Jokainen kommentti ja lukija on tervetullut, ja myös hyvin tärkeä minulle, joka ei vielä pysty lähipiirilleen tavoitteesta kertomaan.

If there's will, there's a way. :)