Elämäntapamuutosta ei voi estää?

Melkein kaksi vuotta päässyt kulumaan kun viimeksi päivitin? Mitä ihmettä. Painoakin minulla on juuri sen verran mistä en olisi kesäkuussa 2010 uskaltanut edes haaveilla. Tälle tytölle se ei kuitenkaan enää taida riittää, vaan olen nyt päättänyt että paino saa laskea. Alkutavoitteeni on 65 kiloa josta olisin jo ylpeä. Sen toivon saavuttavani jouluun mennessä, josta varovainen haaveeni on tiputella 60 kiloon! Punnituspäiväni on aina sunnuntai-aamu. Tuntuu hullulta katsella tätä blogia. :D Tuohon "20-vuotias" pitäisi jo päivittää että 23-vuotias. Olen niin ylpeä että olen pitänyt painon aisoissa :) Nyt kuitenkin painan pään tyynyyn ja palailen myöhemmin asiaan!

Joulukuu

Joulukuun 12. päivä tuli täyteen 6 kuukautta elämäntapamuutosta! Tuona aikana olen laihtunut 22 kiloa, ja olen normaalipainoinen. Ajatus tuntuu uskomattomalta. Miten tämä kaikki onkaan tapahtunut? Olen välillä epäuskoinen ja odotan herääväni unesta, taas 95 kiloisena.

Olen asettanut itselleni uusia tavoitteita. Ensimmäinen, että paino alkaisi kutosella, eli alle 70kg. Toinen tavoite on 65 kiloa jota kohti keväällä aletaan hiipiä, ehkä kesäksi onnistutaan? Aika kertoo :)

Kiirettä pitää tähän aikaan vuodesta. Hyvää joulunodotusta!

Syksyn tullen

Kuljettu on pitkä matka ja normaalipaino on pian käsinkosketeltavissa. 76 kilon paikkeilla bmi olisi alle 25, ja tuo alkuperäinen tavoite 75 kiloa alkaa häämöttää jo sen verran lähellä matkaajaa, ettei kiikareita enää tarvita. Kun se on saavutettu, asetan itselleni hitaita, pieniä tavoitteita kohti kutosella alkavia lukemia.

Olen kyllä niin iloinen ja tyytyväinen mihin on päästy. Lähes kaksikymmentä kiloa on jäänyt matkan varrelle. Se on mieletön määrä. Ajattelen niitä kahta 10kg perunasäkkiä jotka olen vähitellen laskenut käsistäni, ja muutos tuntuu uskomattomalta. Olen oppinut hyvät ja terveellisemmät rutiinit syömiseen. Olen kuulemma myös huomattavasti energisempi ja iloisempi, josta ystäväni ovat minulle maininneet. :) Olen täynnä intoa ja haluaisin vain halata kaikkia.


Hyvää syksyä ja talven odotusta kaikille, pukeutukaa lämpimästi!

Pitkänkin ajan jälkeen

Olen viimeksi päivittänyt blogia 24. heinäkuuta, jolloin painoin 86 kiloa. On ollut kiireitä ja ehkä hieman huoliakin, joiden vuoksi en ole täällä käynyt. Voin kuitenkin ilokseni sanoa, että paino on mennyt alaspäin! Välillä junnannut aloillaan, mutta ylöspäin ei missään vaiheessa! Painoin eilen tasan 81 kiloa, tänään 80,6 kiloa, Mutta pidän tuon 81 nyt tämän viikon virallisena lukemana. :)


Mulla on todella hyvä olo. mietin välillä kuinka pitkän, toisaalta taas lyhyen, matkan olen kesän aikana taivaltanut, ja painoa on lähtenyt sen 14 kiloa!! Seiskalla alkava lukema on jo todella lähellä, samoin normaalipaino, joka odottaisi noin 5 kilon päässä. Oon niin täynnä tsemppiä ja intoa, en edes ymmärrä mistä se kaikki tulee. Kukaan ei oikeastaan ole sanonut mitään painostani, en tiedä näkyykö muutos. Äitini tosin on jaksanut kehua ja tsempata, se on ihanaa. Tässä vaiheessa kuitenkin alkaisin toivoa että joku muukin huomaisi, ja uskaltaisi siitä ohimennen mainita.

Mutta parasta mitä on tapahtunut, on kuinka olen oppinut syömään kohtuudella. Herkkuja en pahemmin ole syönyt, ei vaan yksinkertaisesti edes tee mieli. Joskus suklaapalan tai kaksi olen suuhuni laittanut, muttei se sitten niin ihanalta olekaan maistunut! Mieluummin söisin vaikka annoksen wokkia! :)

Lähdetään kohti syksyä, ja pysytään ruodussa, koitan päivitellä taas useammin! En oikein tiedä lukeeko tätä kukaan, mutta nämä tyhjänpäiväiset tekstit ovat niin täkeitä minulle. :)

hiljais eloa

Moikka vaan! En ole kirjottanut tänne nyt pitkään aikaan, on ollut menoja ja mietteitä, ja olin hetken sairaana. Minkäänlaisesta luovutuksesta ei siis ole kyse, päinvastoin! Paino on mennyt alas tasaiseen tahtiin ja siitä pitää olla iloinen, eteen päin käy tie.

Tänään puntari näytti 85,9 kg, mutta merkitsin painoksi tuon 86, sen verran heijasin tulos kahden välillä. Tää tarkoittaa että ihan kohta on menty 10 kiloa alaspäin!! Mä olen niin onnellinen ja tyytyväinen itseeni. Liian tyytyväiseksi ei kyllä aleta, koska alas päin on tie. Kohta on tuo 85 rikki, eli seuraavaksi voitaisiin alkaa tavoitella seiskalla alkavaa numeroa! Sitten tämä tyttö olisikin jo lähellä normaalipainoa.. Ajatus tuntuu vielä kaukaiselta, ja oudolta, mutta katsotaan parin kuukauden päästä.

Lähden tästä mökille kavereiden kanssa, päivittelen paremmalla ajalla enemmän kuulumisia.

just keep going forward

Paino oli aamulla 88,6 kiloa. Kai tähän tyytyväisiä ollaan, eikös vain? Tuntuu että paino junnaa koko alkuviikon samassa, ja laskee vasta perjantai-lauantai -akselilla. Kuukautisia ei ole myöskään kuulunut, eiköhän tällä ole sen kanssa tekemisiä. Senkin vuoksi on jotenkin turvonnut ja outo, sellainen hyllyvä olo. Olo on kuin vanukas.


Eilen sallin itselleni jäätelön. Ei, noin ihraisesta annoksesta ei sentään ollut kyse, vaan ihan perus vanilja pehmis.Mäkkärin Grilled Chicken Caesar salaatissa on muuten hyvät ravintoarvot, ja ite ainakin tykkään. 185 kcal ja kastikkeessakin josta itse käytän noin puolet, vain 55kcal! Että jos kaverit kinuaa mäkkiin, niin tota poskeen vaan hyvillä mielin. :)

Nyt lähden rantaan pulahtamaan veteen! Sen verran painostava ilma taas vaihteeksi.

Jes!

Nyt ollaan alle 90 kiloa! Tänään vaaka on näyttänyt 89,4kg, jeejee. Tein tällä viikolla sen suuren virheen ja punnitsin mielenkiinnosta jossain keskivaiheilla viikkoa, eikä paino ollut liikkunut mihinkään. Sitä en tee enää koskaan, aiheuttaa vain turhaa stressiä.

Mutta hoplaa! Eteenpäin mennään, ja nyt lähden äitini kanssa palkitsemaan itseni supernamilla kana-caesar salaatilla! :)

Blue sky

On ilmoja pidellyt. Tänään olin taas laiska, ja heräsin tähän kauniiseen päivään vasta hiukan ennen puolenpäivän. kohta olisi lähtö keskustaa kohti, ja illalla luvassa leffailua twilightin merkeissä. Voisi myös poiketa puistoon istuskelemaan ja hupsuttelemaan.

Eilen koiramme rakkaamme oli tuhonnut lempi luomiväripalettini, joten uusi vastaava olisi hakusessa. Matkakokoinen, mutta se oli ostettu Japanista, joten samanlaista en varmasti mistään löydä. Harmi, oikea suosikki se kyllä oli. Mutta suosikki on tuo koirakin. :) Vaikka tuholainen onkin.

swimmerit

Noni, aamulla sitä lähdettiin reippaana rantaa kohden kun aurinkokin ihan kivasti pilkahteli ja alkoi lopulta kunnolla paistaa! Kyllä se vesi aika vilpoisalta tuntui, vai olenko minä vaan niin vilukissa? Ketuttaa ne iäkkäämmät naiset jotka vaan tosi reippaana syöksyvät sinne uhmaamaan jäätävää vettä. Niin hc! :D Minä askel askeleelta kuin pieni tyttö.



Sitten alkoikin taivas antamaan sellaisia merkkejä että kohta sataa ja kovaa. Kerättiin kamat ja nähtiin jo ekat salaman välähdykset kaukaa. Päästiin autoon suojaan ja kotimatkalla satoikin jo ihan saavista kaataen! Jonkun 2 minuutin ajan tuli niin paljon vettä etten ole tosiaan pitkään aikaan nähnyt. Ihan pirisitäviä tollaiset välillä. :)

Saatiin kaverin kanssa ajatus että mentäisiin huomenna perjantaina illalla katsomaan tää viimeisin twilight-leffa :D Eihän ne nyt mitään kauheita mestariteoksia ole, mutta en itse näe toisaalta mitään vikaakaan, enkä ymmärrä sitä niihin/näyttelijöihin kohdituvaa haukkumista yhtään. C'mon, get a life. :)


Noin tyhjää tuskin tulee olemaan, mutta mitäköhän pientä kevyttä naposteltavaa sinne nyt keksisi? Ennen olen mennyt valtavalla mässy-limsa combolla, mutta ei todellakaan enää. Popcornin fani en ole kyllä koskaan ollut, mutta jos se nyt alkais opettelemaan ja semmoisen pienimmän lastin niitä rouskuttelisi. :)

Super sweet!

Taas yhden nätin päivän innoittamana, ajattelimme ystäväni kanssa pulahtaa huomenna aamusella uimaan! Ei mitään tietoa minkä lämpöistä se vesi näillä leveysasteilla nyt on, mutta ajattelin uskaltautua! Kävin äsken katsomassa vähän sää ennusteita ja vähän hajoavan epävakaata/kuuroista/aurinkoista luvattiin kyllä.:( Mutta vilkaisen ysin pintaan huomenna ikkunasta ulos, jossei nyt ihan mummoja taivaalta sada niin uimaan mennään!



Käytiin vielä vähän katselemassa alennusmyyntejä, ja pari edullista hametta tarttui mukaan. Söin myös ensimmäisen jäätelon 3 viikkoon. Otin pienen pallon vadelmajätskiä, eikä se nyt niin super herkkua edes ollut. Eilenkin kun käytiin syömässä, niin pienehkö lautasellinen kana-pastaa tuntui tosiaan lähes mahdottomuudelta. Puolessa välissä olo tuntui jo niin täydeltä että oksat hiiteen. Kai se vatsalaukkukin on jo alkanut vähän kutistua tai jotain. Mutta tosi jees! Kertaakaan en nimittäin ole nälkää nähnyt. :)

Ja teille jotka olette kommentoineet, iso kiitos ja hali. Voi kuulostaa naurettavalta, mutta tuollaisen kuuleminen on niin tärkeää tällaiselle joka vain yksin omassa päässään on alkanut tätä kamppailua käydä. Kiitos siitä. Eteenpäin mennään!

Tänään oli (ja on kyllä edelleen) aivan älyttömän lämmin ja nätti päivä! ^-^/ Oli kivaa ihan vaan chillata puistossa ja höpistä niitä näitä. Saatanpa lähteä illan tullen uudelle kierrokselle! Sovittiin myös että lähdettäisiin lähiaikoina nauttimaan ilmoista myös terassille. Itse tosin koitan pysyä alkoholittomilla niin pitkään ja paljon kuin mahdollista. Ei ole ikinä ollut mitään ongelmia lähteä baariinkaan ihan vain kuskiksi niille omille rakkaille ja tärkeille juopoille. :D
Lähipäivinä voisi myös suunnata möksälle pariksi päiväksi. Jos vaan saan itseni irtautumaan netistä...

Hyvää ja hauskaa ja aurinkoista iltaa kaikille!

Luonailut

Huomenna olen menossa vähän lounastamaan ja shoppaamaan (mieluummin ehkä vain ikkunashoppaamaan, muuten ollaan kohta taas niin PA..) erään ihanan tytön kanssa joka on yksi parhaista ystävistäni ikinä. Ollaan kylläkin oltu jotkut polaariset vastakohdat 2-vuotiaasta asti, mutta päänupit on jollain kierolla, välillä vähän pelottavallakin tavalla linkitetty yhteen. Se on niin vapauttava tunne kun on sellainen ystävä jonka kanssa puhuessa lauseen voi keskeyttää, jättää täysin puolitiehen ja silti se toinen osaa jatkaa sen loppuun. :)

Kun vielä pystyisin kertomaan tälle ihanalle ( myös todella hoikalle..) ystävälleni omasta laihdutuksestani. On hyvin yleistä, että etenkin läheisissä ihmissuhteissa osapuolten välille muodostuu tiettyjä puheenaiheita joista vaietaan. Meidän kohdalla yksi sellainen on minun painoni. En ole koskaan ollut hoikka, toisaalta en niin suunnattoman suurikaan. Hän olisi täydellinen tuki ja ymmärrys. Tsemppaus. Mutta mitäs vaikeaa siinä on, niin. Tämänhän pitäisi olla tosi helppoa, itsestäänselvyys. Me tunnetaan toisemme niin hyvin. Silti ajatus pelottaa. Mitä jos hän vaikka suhtautuisikin epäuskoisesti. Tai sivuuttaisi tuentarpeeni ja ajattelisi että "jaajaa, kahtotaan miten käy..". Laihdutus ja laihtuminen ovat olleet minulle aina niitä puheenaiheita joita olen viimeiseen asti vältellyt. En halunnut edes ajatella asiaa, joten miksi olisin halunnut laihtua. Toinen seikka on se, etten ehkä pituudestani johtuen, oikeastaan näytä läheskään yhtä painavalta kuin olen. En haluaisi joutua antamaan tarkempia mittoja tai painoja keskustellessa asiasta. :(

Noh katsotaan mihin mennään. Jos ja kun tavoitteeni alkaa täyttyä hän kyllä alkaisi huomata sen itsekkin. Huomenna tai edes lähiviikkoina kuitenkaan tuskin kerron asiasta vielä yhtään mitään. Pääasia että saan viettää aikaa sen ihanuuden kanssa. :)

En ole koskaan tosissani laihduttanut. Nyt olen päättänyt sen tehdä.

Olen siis noin 175cm pitkä, lähtöpainoni kesäkuun 12. päivä oli 94,8 kiloa. Tuolloin uskaltauduin puntarille noin puolentoista vuoden jälkeen. Totuuden numerot silmieni alla tuntuivat uskomattoman pahalta. Olen yksi niistä jotka piilottelevat ylimääräistä massaansa, ja ovat vuosien jälkeen jo suhteellisen hyviä siinä. Sain kovan poltteen pudottaa painoa, ja aion tehdä sen nyt. Alkuun olen ajatellut asettaa tavoitepainokseni 75kg. Punnitsen noin kerran viikossa, joko Lauantaina tai Sunnuntaina.

Kesäkuun 19. päivä painoa oli 92,2kg ja 26. päivä 90,7kg, eli edistystä on tapahtunut, joka saa varsin hyvälle mielelle. Herkkusuulle edessä tulee varmasti olemaan rankkoja aikoja, mutta nyt olen valmis ne kohtaamaan. Tuntuu että olen juuri oikein asennoitunut. Jokainen kommentti ja lukija on tervetullut, ja myös hyvin tärkeä minulle, joka ei vielä pysty lähipiirilleen tavoitteesta kertomaan.

If there's will, there's a way. :)